TAPAHTUMAT JA JÄSENTIEDOTE

Jäsentiedote

HYVÄÄ ALKUVUOTTA SINULLE, HYVÄ JÄSEN!
TÄSSÄ TÄRKEITÄ TAPAHTUMIA!

KEVÄTKOKOUS

Yhdistyksemme sääntömääräinen kevätkokous pidetään talvileirin päätteeksi torstaina 15.3.2012 Liikuntakeskus Pajulahdessa Nastolassa. Ennen kokousta syödään lounas noutopöydästä ja kokous alkaa klo 13.00.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 16§ määräämät asiat:

Esitetään hallituksen laatima toimintakertomus vuodelta 2011.
Esitetään vuoden 2011 tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto.
Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille.

Kokousmateriaalin voi pyytää 20.2. mennessä Kouvolan toimistosta.
Ilmoittautumiset (ruokailun ja kuljetuksen vuoksi) 17.2. mennessä Kouvolan toimistoon, puh. 312 0311 tai 044 555 8637.

Kuljetuksen aikataulu:
Lähtö Imatralta klo 7.30 (keskusliikenneasema), Joutseno klo 7.50, Lappeenranta (tilausajojen pysäkiltä Lappeenkadulta, Peltolan koulua vastapäätä) klo 8.15, Pyhältö klo 9.05, Hamina klo 9.25, Leikari klo 10.00 (ajet. tarvitt. Myllykosken ja Inkeroisten kautta), Kouvola klo 11.00 ja Kuusankoski klo 11.10.

TERVETULOA KOKOUKSEEN!
Hallitus

TALVILEIRI

Talviliikuntaleiri pidetään 13.-15.3.2012 Liikuntakeskus Pajulahdessa Nastolassa, leirin päätteeksi kevätkokous. Leirillä on runsaasti ohjelmaa mm. vesijumppaa, seinäkiipeilyä, sauvakävelyä, leikkimielisiä liikuntapelejä ym. Lisäksi voimme käyttää uima-allasta sekä saunoa. Leirillä on myös mukavaa iltaohjelmaa sekä yhdessäoloa. Ensimmäistä kertaa liikuntaleirille osallistuu myös Päijät-Hämeen näkövammaisia päiväleirin muodossa.

Leirin omavastuu 125,00 euroa (myös oppaat), sisältää matkat, majoituksen täysihoidolla, liikunta-ohjaajien palvelut sekä liikuntavälineet. Mukaan mahtuu 28 ensimmäiseksi ilmoittautunutta!

Ilmoittautumiset leirille 17.2. mennessä Kouvolan toimistoon, puh. 312 0311 tai 044 555 8637. Ilmoittautumiset ovat sitovia. Mikäli et selviä yksin liikuntaleirillä, suosittelemme ottamaan oppaasi mukaan.
Kysy paikallisyhdistykseltäsi mahdollista tukea leirin kustannuksiin.

Kuljetuksen aikataulu:
Lähtö Imatralta klo 8.30 (keskusliikenneasema), Joutseno klo 8.50, Lappeenranta (tilausajojen pysäkiltä Lappeenkadulta, Peltolan koulua vastapäätä) klo 9.15, Pyhältö klo 10.05, Hamina klo 10.25, Leikari klo 11.00 (ajet. tarvitt. Myllykosken ja Inkeroisten kautta), Kouvola klo 12.00 ja Kuusankoski klo 12.10.

KUNTOKORTIT

Kuntokuukausi on helmikuu. Kuntokortteja saa toimistosta. Voit myös soittaa Kouvolan toimistoon, niin sihteeri täyttää kortin puolestasi. Palauta kuntokorttisi 15.3. mennessä Kouvolan toimistoon.
Vuoden 2011 kuntokortin palauttaneiden kesken arvottiin kolme 50 euron arvoista lahjakorttia seuraaville: Ahonen Hellevi Kotkasta, Korhonen Tuulikki Imatralta sekä Puustinen Timo Lappeenrannasta.

KUNTOUTTAVAT LOMAT

Vuodesta 2012 alkaen kuntouttavien lomien järjestäjänä toimii Solaris-lomat ry ja ensimmäiset lomajaksot ovat toukokuussa. Ko. lomia ei siis enää haeta yhdistyksen kautta ja yhdistys ei päätä loman saajista. Tuettujen lomien tarkat ajankohdat ja hakuohjeet julkaistaan 15.2. ilmestyvässä Airut-lehdessä. Tarvittaessa sihteeri auttaa lomahakemusten täyttämisessä.

SOKEAIN YSTÄVÄT RY:N VIRKISTYSLOMAT HAETTAVISSA

Sokeain Ystävät ry on myöntänyt yhdistyksemme jäsenille 9 kpl. viiden vuorokauden täysihoidollista virkistyslomaa Majatalo Onnelassa. Tuetaan myös näkövammaisten henkilöiden lasten mukana oloa lomalla.
Lomien omavastuu on 50,00 euroa. Lomaan sisältyy majoitus 2-hengen huoneissa, 3 ruokaa päivässä, sauna- ja uintimahdollisuus, vertaistukea, päivä- ja iltaohjelma sekä hierontahoitoja.

Lomaviikkojen ajankohdat Onnelassa ovat seuraavia:
24 .- 29.6.; 15 .- 20.7.; 22 .- 27.7. ja 29.7 - 3.8.

Hakulomakkeita ja tarkempia tietoja lomista saa Kouvolan toimistosta puh. 312 0311 tai 044 555 8637 tai paikallisyhdistysten sihteereiltä. Hakulomakkeet on palautettava Kouvolan toimistoon 20.2. mennessä.
Yhdistys ilmoittaa valituista lomien saajista 31.3. mennessä saajille. 1.4.alkaen lomailijat hoitavat varaukset Onnelaan itse. Lomailija maksaa omavastuun vasta Onnelassa, ei varausmaksuna tilille ennen lomaa. Loman jälkeen voit hakea matkakorvausta Sokeain Ystävät ry:ltä.

VAPAAEHTOINEN JÄSENMAKSU

Vuodesta 1937 alkaen Kaakkois-Suomen Näkövammaiset ry on toiminut alueen näkövammaisten etujärjestönä ja yhdyssiteenä. Toiminta vaatii myös rahoituksen. Pääosa yhdistyksen toimintakuluista katetaan NKL:n myöntämillä RAY:ltä saaduilla toiminta-avustuksilla. Avustuksia on viime aikoina vähennetty, joten lisärahoitusta tarvitaan.

Voit tukea toimintaamme lahjoittamalla haluamasi summan Kaakkois-Suomen Näkövammaiset ry:n tilille nro FI86 8000 1500 5069 60. Maksamisen yhteydessä pyydämme käyttämään merkintää "vapaaehtoinen jäsenmaksu". Tarvittaessa voit pyytää sihteeriä lähettämään sinulle tilisiirtolomakkeen.

Lämpimät kiitokset kaikille vapaaehtoisen jäsenmaksun maksajille!

TOIMISTON AUKIOLOAJAT

Muistutamme, että edelleenkin toimiston aukioloajat ovat ma, ti ja to klo 9.00 - 12.00. Pyydämme soittamaan ja käymään toimistolla asioimassa näinä aikoina. Muina aikoina voit jättää viestisi tai soittopyyntösi puhelinvastaajaan puh. (05) 312 0311, niin sihteeri ota yhteyttä tarvittaessa. Perjantai ei ole toimiston aukiolopäivä.

ALUESIHTEERIN TIEDOT

Aluesihteeri Vuokko Jantusen päivystysajat toimistoilla:
Kouvolassa: kuukauden 1. maanantai klo 10.00 – 12.00, puh. (05) 312 0311.
Kotkassa: kuukauden 2. torstai klo 12.00 – 14.00, puh. (05) 214 558.
Kuvassa keltaiset tulppaanit Lappeenrannassa: keskiviikkoisin klo 9.00 – 12.00, puh. (05) 451 4126

KEVÄTTÄ JA AURINGONPAISTETTA ODOTELLEN

Puheenjohtaja Minna Kejonen ja sihteeri Tiia Harju

Näkövammaisasioissa teitä auttavat aluesihteeri ja kuntoutusohjaaja

Aikuisten aluesihteeri neuvoo kaikkia yli 16-vuotiaita näkövammaisia ja heidän omaisiaan palvelujen ja tukien hakemisessa sekä muutoksenhauissa.

Aluesihteeriin voit ottaa yhteyttä

kun haluat saada tietoa näkövammaisille tarkoitetuista palveluista
sosiaaliturva-asioissa
kun tarvitset apua palveluiden hakemisessa, esim. lomakkeiden täytössä tai valitusasioissa
kun et tiedä mistä lähtisit asiaasi selvittämään

Aluesihteeri Vuokko Jantunen
Valtakatu 26 A 1, 53100 LAPPEENRANTA
p. 050 526 3725 tai (05) 4514126
sähköposti: vuokko.jantunen[at]nkl.fi

Aluesihteerin voit tavata näkövammaisten toimintakeskuksella:
Kouvolassa: Joka kuukauden 1. maanantai klo 10–12
Kotkassa. kuukauden toinen torstai klo 12–14
Lappeenrannassa: keskiviikkoisin klo 9–12

Muulloin ajanvarauksella, mahdollisuus myös kotikäynteihin.

Kuntoutusohjaaja tukee näkövammaisen asiakkaan itsenäistä selviytymistä arkipäivässä, elämänhallintaa ja toimintakykyä.

Kuntoutusohjaajaan voit ottaa yhteyttä

kun haluat saada ohjausta ja neuvontaa liittyen sairauden vai vamman hoitoon
apuvälineiden hankintaan ja käyttöön liittyvissä asioissa
erilaisten kuntoutusmahdollisuuksien ja sosiaalietuuksien selvittämiseen liittyvissä asioissa
asunnonmuutostöihin (valaistusmuutostyöt) liittyvissä asioissa

Kuntoutusohjaus Kymenlaakso
kuntoutusohjaaja
Leeni Koskinen
p. (05) 2205 760
sähköposti:leeni.koskinen[at]carea.fi

Kuntoutusohjaus Etelä-Karjala
Kuntoutusohjaaja Tiina Tuuri
Kuntoutuspoliklinikka, Kirkkokatu 1, 53100 Lappeenranta
puh. 044 791 5764
sähköposti:tiina.tuuri[at]eksote.fi

NÄKÖVAMMAISTEN APUVÄLINEET

Vaativat apuvälineet, jotka vaativat erityisosaamista, ovat erikoissairaanhoidon vastuulla. Näitä ovat

optiset apuvälineet: silmälasit, suurennuslasit, kiikarit, luuppivalaisimet, häikäisysuojat
elektro-optiset apuvälineet: lukutelevisiot ja tv-lukulaite
tietokoneiden lisälaitteet ja tietokoneohjelmat: skanneri, pistenäyttö, tietokoneohjelmat

Päivittäisapuvälineet haetaan ensisijaisesti perusterveydenhuollosta tai kunnan sosiaalitoimen kautta

puhuva kello, isonäppäinpuhelin, värintunnistin, lukutelineet, nauhurit ja muistiinpanolaitteet
valkoiset kepit
puhelimen suurennus- ja puheohjelma

Apuvälineiden palautukset

Kymenlaakso

luuppivalaisimet, lukutelevisiot, pistekirjoituskoneet ja tv-ruudun suurentajat lähetetään kuriirikuljetuksena alueen Apuvälineyksikköön terveyskeskusten apuvälinetoimipisteiden kautta.
pienapuvälineet, kädessä pidettävät suurennuslasit ym. palautuvat joko Kotkan silmäpoliklinikalle tai kuntoutusohjaajalle.
pienet apuvälineet voi jättää myös Näkövammaisten toimistolle nimellä varustettuna, josta kuntoutusohjaaja ottaa ne mukaansa käydessään siellä.
jos asiakas ei pysty tuomaan apuvälinettä lähimpään palautuspisteeseen, hän voi soittaa Apuvälineyksikköön puh. 05 – 2205 486 soittoaikana ma-pe klo 12-13 ja tiedustella apuvälineen noutamista kotoa.

Etelä-Karjala

Kaikki apuvälineet voi jättää oman terveyskeskuksen apuvälineyksikön kautta kuljetettavaksi keskussairaalan Apuvälinekeskukseen. Apuvälineitä voi palauttaa myös suoraan silmäpoliklinikalle, kuntoutusohjaajan työpisteeseen sekä Näkövammaisten yhdistyksen tiloihin, josta kuntoutusohjaaja noutaa ne. Toivottavaa olisi, että apuvälineen mukana olisi tieto kuka palauttaa apuvälineen, niin se poistuu lainaustiedoista.

Tapahtunutta

KASUN TALVILIIKUNTALEIRI ORILAMMELLA

Kaakkois-Suomen Näkövammaisten talviliikuntaleiri pidettiin 17.-19.3. Orilammen Majalla Valkealassa. Osallistujia oli 40, lisäksi vielä 2 liikunta-ohjaajaa. Tällä kerralla leirin vetäjinä toimivat Tuomas Törrönen NKL:sta sekä Antti Rusi.

Leirillä oli runsaasti liikunta ja muuta ohjelmaa kuten aamujumppaa ulkona, lumikenkäkävelyä, erilaisia kilpailuja sekä iltaohjelmaa ja yhdessäoloa. Leirillä pidettiin mm. lumiveistoskilpailu jossa "syntyi" hauskoja lumiveistoksia kuten "Orilammen ori" joka oli lähes luonnollisen kokoinen, "Näkövammainen kissa" tummine laseineen ym. Jokaisella joukkueella oli tietenkin oma näkemys veistoksestaan. Leirillä tietenkin myös saunottiin ja iltapäiväisin juotiin nokipannukahvit. Illalla tanssittiin "yhden miehen orkesterin" tahdissa.

Nuorin leirille osallistuja oli 23-vuotias ja vanhin yli 90-vuotias. Kaikki pärjäsivät todella hyvin. Liikunta-ohjaaja Tuomas Törrönen on ollut erityisen suosittu vetäjä liikuntaleireillä ja muissa liikuntatapahtumissa. Hänen iloinen olemus, reipas äänensä (kuuluu melkein Helsinkiin asti) ja huumorimieli saavat aina koko porukan hyvälle tuulelle. Näkövammaiset halusivat kiittää Tuomasta ja hänet palkittiinkin mitalilla jossa oli teksti: "Maailman positiivisimmalle tyypille".

Kuvia talviliikuntaleiriltä

Kuvasa: Aamujumppaan osallistuivat myös rollaattorin
kuljettajat

Kuvassa: Porukka valmistautuu lähtemään
lumikenkäkävelylle

Kuvassa: Lumiveistoksia - Näkövammainen kissa

Atk-projektin esittely Kouvolassa

27.8.2007 Kouvolan toimintakeskuksessa oli Päijät-Hämeen Näkövammaiset ry:n ATK-projektin esittely. Projekti työntekijä Ville Kauppinen kertoi yhteistyön mahdollisuuksista yhdistyksiemme välillä.

Kuvia ATK-projektin esittelypäivästä

Kuvassa Ville Kauppinen kertomassa atk-projektista

Kuvassa atk-projektin esittelypäivä Kouvolassa

Kuvassa atk-projektin esittelypäivä 28.8.2007

Vielä on virtaa - 70-vuotias KASU liikuntaleirillä

Kaakkois-Suomen Näkövammaisten juhlavuoden kesäliikuntaleiri pidettiin 7.-9.8.2007 liikuntakeskus Pajulahdessa Nastolassa. Helle ja sairastumiset karsivat osanottoa. Pajulahteen saapui silti 32 innokasta leirilaista. Sairaus kaatoi sänkyyn myös NKL:n liikuntasuunnittelijan Tuomas Törrösen. Turkulaiset apuohjaajat Jenni Mehtälä ja Tia Nieminen ottivat rohkeasti päävastuun leirin ohjaajina ja selvisivät urakasta loistavasti.

Pajulahdessa on majoituspaikkoja noin 400, joten erilaisia liikkujia kuntoilijoista huippu-urheilijoihin mahtuu alueelle. Niin kutsuttujen ”tavallisten” ihmisten joukkoon meneminen oli ennalta mietityttänyt osallistujia. Pieni ryhmämme selviytyi silti hyvin ruokailun ja muun toiminnan vilskeessä. Sokeat ja heikkonäköiset vaikuttivat kuitenkin olevan outo asia monelle lapselle ja nuorelle. Siitä huolimatta meihin suhtauduttiin avuliaasti ja ystävällisesti. Ehkäpä näkövammaisten pitäisi näkyä enemmän?

Kuvassa mölkkypeliä pelaamassa Lämpömittari näytti lähes 30 astetta, kun kokoonnuttiin alkuseremonioihin. Tulokahvien jälkeen suunnistettiin aluetta tutuksi joukkueittain. Ohjaajat olivat ripotelleet rasteja rakennusten ja liikuntapaikkojen nurkille. Hikisen iltapäivän päätteeksi syötiin monipuolinen päivällinen. Pienen levon jälkeen saunottiin ja pulahdettiin vilvoittelemaan 21-asteiseen järveen. Illan viiletessä viriteltiin nurmikolle vielä mölkkypelit.

Keskiviikkoaamun vesijumppa keräsi 24 polskijaa uima-altaaseen. Apuvälinepötkylöihin suhtauduttiin aluksi epäluuloisesti, mutta uimataidottomatkin innostuivat niiden antamista mahdollisuuksista.

Kuvassa leiriläiset tanssimassa Iltapäivällä leirin vieraaksi saatiin Keskusliiton liikuntapäällikkö Hannele Pöysti. Hän alkoi tottuneesti keitellä nokipannukahveja. Uudetkin kasulaiset tapasivat näin Hannelen, jonka ohjaamista leireistä monilla on paljon hauskoja muistoja. Afrikan tähteä etsittiin pitkin rannan nurmikenttää. Yksilöllisesti kokeiltiin muutaman euron hintaista melontaa ja minigolfia, jossa tehtiin useita ”holareita”. Illan tansseissa verryteltiin lihakset seuraavan päivän koitoksiin.

Lähtöaamuna ihmeteltiin ja kokeiltiin vielä kuntosalilaitteita.”Insinööri suunnittellee ja naenen käyttää, eihän se voe toimia,” totesi mies Lappeenrannasta. Onneksi tämä väite ei pitänytkään paikkaansa. Kasulaiset olivat innokkaita testaamaan kaikkia tarjolla olevia kuntosalilaitteita. Monelle tällainen kokemus oli ensimmäinen kerta elämässä. Hyvä, että Jenni ja Tia olivat meitä opastamassa, muuten kuntosalilaitteiden käyttö ei olisikaan onnistunut.

Yhdessä päätettiin ”vääntää rautalangasta” leiriterveiset Tuomas Törröselle. Niinpä kasulaiset vääntelivätkin metallilangasta erilaisia kuvioita ja apuohjaajat lupasivat viedä nämä Tuomakselle tuliaisiksi leiriltä.

Leirin päätteeksi syötiin vielä lounas. Ruoka leirillä oli monipuolista ja sitä oli riittävästi. Niinpä tuli syötyä vähän liikaakin. Sen jälkeen alkoikin jo kotimatka. Leiristä jäit hyvät muistot ja ehdotuksena tuli heti jo bussissa, että järjestettäisiin liikuntaleiri tulevaisuudessakin Pajulahdessa.

70-vuotias KASU kesäretkellä etelässä

Yhtenä yhdistyksemme juhlavuoden tapahtumana tehtiin kesäretki Viroon 25.-27.6.2007. Osallistujia olisi ollut enemmänkin, mutta mukaan mahtui vain bussillinen (49 hlöä). Meillä oli siis oma bussi mukana koko matkan ajan.

Bussi lähti Imatralta, josta ensimmäiset matkustajat myös tulivat kyytiin. Puolen päivän maissa sitten oltiinkin Helsingin satamassa. Viking Linen Rosellalla matkustettiin yli lahden. Laivassa syötiin noutopöydästä ja nopeimmat kerkisivät ruoan jälkeen myös ottamaan tanssiaskeleita parketilla.

Kuvassa kirkko Pärnussa Tallinnasta matka jatkui suoraan Viron kuuluisimpaan kylpyläkaupunkiin Pärnuun (noin 130 km Tallinnasta etelään). Majoitus oli hotelli Spa-Estoniassa kahden hengen huoneissa. Paikallisen matkatoimiston kanssa oli tehty etukäteen ohjelma juuri tätä retkeä varten. Ensimmäiseksi illaksi ei ollut sovittu varsinaista ohjelmaa. Jotkut meistä kävivät kävelemässä merenrannalla tai ostoksilla keskustassa, toiset jäivät hotelliin lepäämään.

Pärnu on kesäaikana yksi suosituimmista matkakohteista Virossa. Kylpyläkaupungin lisäksi tämä on myös vanha hansakaupunki, satamakaupunki ja yliopistokaupunki. Kesäaikana Pärnussa rauhallinen elämänrytmi muuttuu täydellisesti. Siitä pitävät huolen rantaelämä, kymmenet festivaalit, tänne kesäksi siirtyvät yökerhot ja moninkertaistunut turistien määrä. Sanotaan, että ellet ole tavannut tuttaviasi pitkään aikaan, tapaat heidät kaikki kesällä Pärnussa.

Kuvassa opaamme Jüri Vapaussodan muistopatsaan edessä Seuraavana aamuna aurinko paistoi iloisesti ja paikallinen matkaopas Jüri odotti meitä jo bussimme vieressä. Hän osoittautuikin värikkääksi persoonaksi. Jürin puhetyyli ja vitsit saivat meidät nauramaan ja hyvälle tuulelle heti aamusta. Matkaoppaamme ”pelästyi”, kun kaupunkikierros alkoi heti ”ampumisella” – laskimme bussissa olijat ja ”laskeminen” tarkoittaa viroksi ”ampumista”.

Kaupunkikierros kesti noin 2 tuntia. Nähtiin sekä historiallisia että nykyaikaisia rakennuksia ja kuultiin paljon mielenkiintoista Viron historiasta. Huomasimme, että kaupungissa oli taloja kunnostettu ja maalattu. Paljon oli vihreitä puistoja, värikkäitä kukkaistutuksia ja talojen seinillä kasvoi mm. kauniita köynnös- ruusuja. Oppaamme esitteli meille myös KGB:n kellarirakennuksen, jota sanottiin Pärnun ”korkeimmaksi” paikaksi, koska sieltä ”näki suoraan Siperiaan”. Jüri kertoi, että neuvostoaikana rakennuksesta kyyditettiin virolaisia Siperiaan. Oppaamme puhui myös Viron Vapaussodan taisteluista ja esitteli meille kuvataiteilija A. Adamsonin tekemän kauniin muistopatsaan hautausmaalla. Patsaan malleina taiteilija oli käyttänyt mm. omaa vaimoa ja lapsia, jotka olivat siinä luonnollisessa koossa.

Kuvassa Villa Andropoff Mielenkiintoinen paikka oli myös loma- ja kokouskeskus Villa Andropoff Pärnun kupeessa. Alue on rakennettu neuvostoajalla Neuvostoliiton korkeimmalle kommunistijohdolle ja valtiovieraille lomanviettopaikaksi. Villa on piilotettu metsään ja sinne vievä tie on hyvin kapea sekä mutkainen. Tarkoitus oli, että ilmasta kuvatessa ei huomattaisi paikkaa olleenkaan. Alueeseen kuului myös valkohiekkainen uimaranta. Neuvostoajalla alue on ollut tarkkaan vartioitu. 11,4 hehtaarin aidattua aluetta on kiertänyt vuorokauden ympäri sotilasvartio. Ulkopuolisille vierailijoille on pääsy ollut ehdottomasti kielletty. Myös Urho Kekkonenkin on vieraillut alueella aikanaan. Viron itsenäistymisen jälkeen alue avattiin ja nyt kaikilla on mahdollisuus kokea ja aistia jotakin entisistä suuruuden ajoista, käyskennellä valtionjohtajien jalanjäljillä sekä nauttia kauniista luonnosta ja alueen tarjoamista palveluista.

Kuvassa Ojakon turistimaatila Sen jälkeen syötiin lounasta Ojakon turistimaatilalla, joka sijaitsee luonnonkauniissa paikassa meren rannalla. Todettiin, että ruokailu tällaisissa paikoissa on viihtyisämpää kuin esim. joissakin kaupunkiravintoloissa.

Matka jatkui Pootsiin (noin 30 km Pärnusta), missä vierailtiin kartanonpuistossa ja ostettiin tuliaisia käsityömyymälästä. Kiertoajelun yksi kohde oli myös tien varrella sijaitseva pieni luterilainen kirkko.

Kuvassa kirkko Päivän viimeinen kohde oli Tõstamaan kunta, joka sijaitsee rauhallisessa ja kauniissa paikassa länsirannikolla, noin 50 km Pärnusta etelään. Luonto on siellä monipuolinen – runsaasti löytyy katajia, rantaniittyjä, ”kivikylvöksiä” ja hiekkakinoksia. Männiköt ja muinaiset metsät vaihtelevat soiden ja rämeiden kanssa. Vierailimme Tõstamaan kartanossa, jonka upea päärakennus on 1900-luvun alussa rakennettu. Vuodesta 1921 alkaen kartanossa on toiminut koulu. Harva koululainen saakin opiskella näin kauniissa historiallisessa ympäristössä! Rakennuksen edessä otimme myös ryhmäkuvan.

Kuvassa kasulaiset Tõstamaan kartanon edessä Kolmannen päivän aamuna kävimme Pärnun keskustassa sijaitsevassa Rimi-ostoskeskuksessa tuliaisia ostamassa ja sen jälkeen alkoikin jo paluumatka. Bussissa onnittelimme Kuukan Karia, jonka 60-vuotis syntymäpäivä oli tulossa heinäkuun alkupuolella. Kari sai lämpimät onnittelut ja halaukset sekä ystäviltä ison liinan, jossa oli hänen ”oma kuva” rantakunnossa. Liina ostettiin Karille lahjaksi Rimi-ostoskeskuksesta ”pilke silmäkulmassa”.

Ennen Tallinnaa kävimme vielä lounastamassa ravintola Pianossa Harjun maakunnassa. Iltapäivällä laiva lähti kohti Helsinkiä ja sieltä ajoimme bussillamme kotiin päin. Viimeiset meistä olivat kotona vasta aamuyöllä.

Matka onnistui kaikin puolin hyvin ja toivottiin, että tulevaisuudessakin voisimme tehdä uudestaan kesäretken sukulaiskansan maahaan, jota virolaiset itse sanovat myös hellyttävästi Maarjanmaaksi.

Talviliikuntaleiri Marjolassa

Talviliikuntaleiri pidettiin 20.-22.3.2007 Lappeenrannassa, Marjolassa. Osallistujia oli 42 + 3 liikuntaohjaajaa. Leirin vetäjänä oli Tuomas Törrönen NKL:sta. Ohjaajina olivat mukana myös Heidi Mikkola ja Niko Määttä.

Kuva Timo Puustinen liikuntaleirillä Leirillä oli perinteisesti runsaasti ohjelmaa mm. aamujumppaa ulkona, sauva- ja lumikenkäkävelyä Saimaan jäällä, saunomista rantasaunassa sekä rohkeimmat uskalsivat kokeilla myös avantouintia. Lenkille mennessään osallistujat jaettiin kolmeen eri ryhmään sen mukaan minkälainen kunto kullakin oli. Pirteämmät tekivät pitemmän lenkin ja huonokuntoisetkin pääsivät nauttimaan kävelylenkistään liikuntaohjaajan kanssa.

Iltapäiväisin nautittiin nokipannukahvista laavulla. Se maistuikin kaikille erittäin hyvin. Lisäksi leirillä oli tietokilpailuja ja mukavaa iltaohjelmaa sekä yhdessäoloa. Kilpailuja varten joukkueet jaettiin horoskooppimerkin mukaisesti.

Kuva Aamujumppa Marjolassa Tällä kerralla oli erittäin suosittu kilpailu nimellä "Tanssii kasulaisten kanssa". Niin kuin tunnetussa televisio-ohjelmassakin, jokaisesta joukkueesta yksi pari tanssii ja vastustajien joukkueiden tuomarit antoivat pisteitä. Pakolliset tanssit olivat humppa, tango, valssi ja rokki. Kilpailu oli erittäin hauska ja ihan omat tanssitähdetkin löytyivät joukkueistamme. Kilpailu sai jopa lomapaikan henkilökunnankin innostumaan katsomaan esityksiä. Kaikilla oli hauskaa ja naurua riitti koko illan ajan. Kaikki joukkueet saivat palkinnon.

Liikuntaleiristä on tullut hyvää palautetta. Ohjelma oli hyvä - kaikille löytyi jotain mielenkiintoista, huoneet olivat mukavia, meille tarjottu ruoka oli monipuolista sekä maukasta. Kaikki pyydetyt ruokavaliot oli otettu huomioon. Henkilökunta oli avuliasta ja ystävällistä.

70-vuotias Kaakkois-Suomi Hiirenloukussa

Johannes Wiehnin ottamassa kuvassa näyttelijät
Arimo Haltsonen ja Hannele Laaksonen

Tänä vuonna 70 vuotta täyttävä Kaakkois-Suomen Näkövammaiset ry aloitti juhlavuotensa kuvailutulkatulla teatterikäynnillä Kouvolan teatteriin. Näytelmä oli Agatha Christien "Hiirenloukku". Osallistujia oli 82 ja opaskoirakin oli mukana.

Lähes kaikki osallistujat olivat paikalla jo tuntia ennen esityksen alkua. Kuvailutulkki Helena Ryti kertoi näytelmän taustoista ja esitteli kulisseja. Myös lavasteiden värit ja näyttämön valaistus käytiin läpi. Osa näyttelijöistä esittäytyi etukäteen. Näyttelijät kertoivat myös roolihahmonsa iästä ja vaatetuksesta.

Ennen esitystä näkövammaisille jaettiin kuvailutulkkauslaitteet (kuulokkeet). Aika moni ei ollut ennen kuvailutulkkauslaitteita käyttänyt ja he ottivat ne vastaan pienen suostuttelun jälkeen. Helena Ryti on itse ammatiltaan näyttelijä, joten teatterityö oli tuttua. Hän kävi etukäteen kaksi kertaa katsomassa näytelmän, sen jälkeen hän tutustui käsikirjoitukseen. Ongelmana oli se, että "Hiirenloukku" oli alun perin kirjoitettu kuunnelmaksi, sen takia oli valtavasti repliikkejä. Tulkin piti valita, mitkä katseet ja eleet olivat tärkeitä juonen kannalta - kaikkea ei voinut selostaa, ettei puhuisi repliikkien päälle.

Koettiin, että heikkonäköisten ei tarvinnut tarinan ymmärtämiseksi keskittyä samalla tavalla kuvailutulkin selostukseen kuin sokeiden. Tuntui jotenkin sekavalta kuunnella toisella korvalla toista ja toisella toista juttua. Näkövammaisten mielestä olisi ollut parempi jos myös repliikit olisivat tulleet kuulokkeiden kautta.

Esitykseen ja kuvailutulkkaukseen oltiin kuitenkin tyytyväisiä. Muutama repliikki oli jäänyt tulkkauksen alle, mutta kokonaisuutena Helena Ryti onnistui hyvin. Näytelmän jälkeen käytiin syömässä teatteriravintolassa. Ruoka maistui hyvin ja koko tapahtumasta jäivät mukavat muistot.

Sivujen toteutus Atk-palvelu Tuomo Burman.

Sivun alkuun

Sivua on viimeksi muokattu 14.2.2012